Melonnan riemua kanoottiseurassa, suurella sydämellä
Valo kimmeltää veden pinnasta kirkkaasti. Auringon lämpö tuntuu niskassa ja käsivarsissa. Onneksi lempipelastusliivini, jotka kaivan uudempien takaa aina samasta piilosta, ovat haalean vihreät, eivätkä mustat. Ne uhattiin varaston siivouksen yhteydessä heittää pois, mutta sain ylipuhuttua melontaystäväni lupaamalla uusia vyön. Vanha kunnon pelastusliivi näyttää retroakin retrommalta, ja se muistuttaa minua seuran historiasta.
Kesäinen ilta Pieksäjärven sylissä on rauhallinen, seuran kotirannassa riittää vilskettä. Lapsia leikkii rantavedessä ja erilaisia kelluvia kulkuvälineitä näkyy siellä täällä. Laiturilla tänä kauniina iltana Tarmo, Jussi, Juhani, Sirpa ja Harri auttavat ihmisiä vesille ja pois. On mukava liplutella rantaan oman porukan luo.On yleisömelontailta. Seuramme järjestää kesätorstaisin kaikille avoimen vesillä läträämisparituntisen, jolloin halukkaat pääsevät kokeilemaan mielimiään melontavarusteita. Paikalla on aina ohjaajia, jotka opastavat kanoottien, kajakkien, “krokon” ja ystävyysseuran suplautojen käyttöä sekä vesillä liikkumista. Ohjattavia on joskus hyvällä säällä niin monta, että koko kalusto on järvessä.
Tuntuu ihanalta tarjota ihmisille tätä iloa ilman pääsymaksuja tai ennakkoluuloja. Kanoottiseurassa on jäseniä on tällä hetkellä 62. Meille kanoottiseura on kuitenkin pieni suuri kanoottiseura, joka pyörittää monipuolista toimintaa toimihenkilöiden ja muiden vapaaehtoisten voimin. Seuran toimintaan kuuluvat yleisömelontojen lisäksi kaluston vuokraus, kanoottiretket ja jokien raivuut, koskimelontareissut, kanoottipooloharjoitukset ja pooloturnausten järjestäminen sekä melontaretkien tai melonnanohjauksen järjestäminen koululaisille, leiriläisille ja erilaisille työhyvinvointi- ja elämysryhmille. Lisäksi teemme yhteistyötä muiden alueen seurojen kanssa.
Seuran perustamisesta 40 vuotta
Pieksämäen Kanoottiseura ry juhlisti 40 vuotista taivaltaan Partaharjun toimintakeskuksessa 7.3.2020. Juhlat olivat mukavat. Tilaisuus antoi hyvän mahdollisuuden muistella kanoottiseuran vaiheita ja tavata seurassa vuosien aikana vaikuttaneita henkilöitä. Juhlan avanneen kanoottiaiheisen yhteislaulun jälkeen puheenjohtaja Sirpa Öster kertoi lyhyesti seuran nykyisestä toiminnasta ja toivotti tervetulleeksi paikalla olleet nykyiset ja vanhat jäsenet sekä yhteistyökumppanit. Tämän jälkeen yksi seuran perustajajäsenistä, nykyinen varapuheenjohtaja Juhani Keinonen kertoi, miten seura sai alkunsa 40 vuotta sitten seitsemän kaveruksen innostuksesta ja minkälaisia käänteitä näihin vuosiin on mahtunut. Ensimmäisten itsetehtyjen paattien jälkeen kalustoa on kertynyt mukavasti ja kalustolle on järjestynyt säilytyspaikka Pieksäjärven rannalle. Aktiivisia jäseniä on tullut seuraan lisää ja vaikka discojen järjestäminen toiminnan rahoittamiseksi on varmasti aikanaan ollut hauskaa puuhaa, niin seuran talous pyörii nyt 40 vuoden jälkeen ilman discojakin.
Illan aikana saimme myös kuunnella livenä pelimanni- ja trubaduurimusiikkia sekä tarinointia veteen liittyvistä kansanuskomuksista. Opimme mm. että kaatuilu läheisessä Konnekosken virrassa johtuu melontataitojen sijaan akanvirran pyörimäsuunnan tuomasta huonosta onnesta. Lisäksi saimme nauttia hyvästä ruoasta ja vieraan laatimasta melonta-aiheisesta runosta sekä tapasimme itse päämies joulupukin. 94-vuotiaana edesmenneen kunniajäsenen Keijo Lappalaisen muistolle pidettiin hiljainen hetki. Yhteistyötahoilta oli ilahduttavaa saada syntymäpäivälahjaksi pala ikimetsää ja lupa valmistuvan saunateltan käyttöön.
Yhteiskuvat olivat astetta hauskempia, kun ne otettiin juhlasaliin tuomassamme kanootissa. Ja soittihan Markkukin huuliharpulla Finlandiahymnin. Kiitos tästä päivästä!. Juhlassa muistettiin myös seuran toiminnassa ansioituneita henkilöitä jakamalla Suomen Melonta- ja Soutuliiton myöntämiä ansiomerkkejä ja papukaijamerkkejä. Pienessä kanoottiseurassa pienellä paikkakunnalla vapaaehtoishommiin innostuneita tarvittaisiin tietenkin enemmän. Kuitenkin seura voi hyvin ja asiat hoituvat vielä tänäkin päivänä, koska oikeita ihmisiä on ollut oikeassa paikassa. Toimivaan ryhmään tarvitaan erilaisia ja eri asioista kiinnostuneita ihmisiä. Jäseniimme kuuluu esimerkiksi seikkailumielisiä koskimelojia, jokireittien tuntijoita, retkeilyn mestareita, kovia kilpailijoita, metsätöiden taitajia ja paperihommat hallitsevia. Jokaisen vahvuusalueille on löytynyt sopivaa tekemistä kanoottiseurassa. Olen niin kiitollinen, että näin erilaisia ihmisiä on eksynyt joukkoomme. Kaikkia heitä silmissäni yhdistää se, että heidän seurassaan on hyvä olla. Heissä ja yhteisessä tunnelmassa on jotain, joka saa haluamaan antaa omaa panostaan yhteisten tavoitteiden hyväksi.
Ansiomerkkejä ja papukaijamerkkejä saivat seuraavat henkilöt: Juhani Keinonen, Maritta Hämäläinen, Tarmo Tarkiainen, Sirpa Öster, Jussi Lyyra, Jarkko Hautamäki, Heikki Holopainen, Juha Häkkilä, Mikko Elomaa sekä Mika Oksanen. En maininnut kuin osan henkilöistä, jotka ansaitsevat kunniaa seuran toiminnassa mukana olemisesta. Olen kuullut kerrottavan tarinoita melojista, jotka ovat voittaneet noin 25 vuotta sitten jokaisen käymänsä koskisyöksykilpailun, olleet mukana pooloturnauksissa ympäri Suomea jo vuosia sitten tai seikkailleet läpi jokaisen joen pohjoisessa Suomessa ja Ruotsissa.
Neljäänkymmeneen vuoteen varmaan mahtuu kaikenlaista. Joskus käy niin, että kaikkea on juuri sopivasti. Näin suhtkoht tyytyväisen ihmisen näkökulmasta. Joskus sattuu vain olemaan niin, että tarpeelliset asiat loksahtavat paikoilleen toimivasti. Toimivaan ryhmään tarvitaan erilaisia ihmisiä, eri asioista kiinnostuneita ihmisiä, ja erilaisiin asioihin perehtyneitä ihmisiä. Sekä kenties ripaus keijupölyä. Neljäkymmentä vuotta sitten seitsemän kaverusta olivat samalla aaltopituudella. He päättivät perustaa Pieksämäelle oman kanoottiseuran.Jokainen meistä voi antaa ympäristölleen itsestään juuri sopivasti.
Valtavan suuret kiitokset siis kaikille, jotka vuosien varrella ovat pistäneet oman melansa viuhumaan Pieksämäen kanoottiseuran puolesta. Annetaan tämän kanootin jatkaa lipumistaan samaan malliin jatkossakin.
Riikka Suhonen