Haapajoki:
Pieksänjärvi-Haapajoki-Haapajärvi-Savijoki-Kutujoki-Koskelo
KARTAT
Peruskartat (1:20000): N:ot 3232 03 ja 06, sekä 3241 01 – 04
Peruskartan pienennös (1:50000): Pieksämäki n:o 3232 1 ja Suonenjoki 3241 1Suomen tiekartta GT (1:200000) n:ot 5 ja 8
YLEISKUVAUS JA KOSKILUOKITUS
Kansainvälisellä asteikolla (I-VI) ovat reitin laskukelpoiset kosket tasoa I – I+. Melontaa voivat hidastaa jokeen kaatuneet puut ja majavien tekemät padot.
ALOITUS- JA LOPETUSPAIKAT (AUTOILUOSUUS)
Lähtöpaikaksi käy mikä tahansa paikka Pieksänjärven rannassa. Jos lähdetään kaupungista Hotelli Savonsolmun rannasta tulee Haapajokisuuhun vesimatkaa yhdeksän kilometriä. Neljän kilometrin järvimelonta on edessä jos lähdetään Nenonpellosta Surnuinjoesta. Vähimmällä järvimelonnalla päästään jos valitaan lähtöpaikaksi Pieksänniemi. Matkaa jokisuuhun on alle kilometri.
Pieksänniemeen päästään autolla parhaiten Partaharjun kautta. Pieksämäen keskustasta ajetaan pari kilometriä Varkauden suuntaan kantatietä n:o 70, minkä jälkeen käännytään vasemmalle. Partaharjun tietä ajetaan noin 5 km ohittaen Partaharjun opisto ja Partaharjun puutarha. Noin 1,5 km opiston jälkeen käännytään vasemmalle, ylitetään Pieksämäki – Kuopio-rata ja kaarretaan oikealle. Rantaan on matkaa kilometri. Perillä on pysäköintitilaa ja hyvä vesillelaskupaikka.
Sopiva päiväretken lopetuspaikka on Haapakosken Tehdas. Kaksipäiväisen retken päätepisteeksi sopii Koskelon huoltoasema. Pieksämäki-Suonenjoki-tieltä (n:o 450) käännytään valtatie 9:lle tultaessa vasemmalle länteen. Koskeloon on risteyksestä 1 km.
PIEKSÄNJÄRVI – HAAPAJOKI – HAAPAKOSKI (MELONTAOSUUS)
Pieksänniemi kierretään ja melotaan n. 500 m koilliseen. Jokisuussa on kesämökit kummallakin puolella. Haapajoki alkaa aivan vasemmalla olevan valkean saunamökin vierestä. Heti joen alussa on pohjapato, joka on ohitettava maitse oikealta puolelta. Puoli kilometriä padon jälkeen tullaan runsaskasvilliselle Mykänlammelle, josta on noin kilometrin melontamatka Kaihlaseen.
Kaihlanen on 1,5 km pitkä matalavetinen lampi. Vesikasvillisuus on loppukesästä runsasta. Lammella on yleensä paljon lintuja.
Haapajoki jatkuu itärannan Kersantinniemen takaa. Vesikasvillisuus on loppusällä rehevöittänyt noin 100 metrin matkalla joen alkuosan lähes umpeen. Hankalan alkuosan jälkeen joki on 5-10 m leveä ja sitä reunustaa rehevä puusto. Kilometrin melonnan ja uuden maantiesillan jälkeen tullaan Hukankoskelle ja samalla alitetaan rautatie ensimmäisen kerran. Ennen rautatiesiltaa ja koskea kannattaa rantautua oikean puolen jokiuomaan ja käydä tarkistamassa reitti. Varo todella nopeita junia! Melontalinja kulkee keskilinjan vasemmalta puolelta kivet väistellen ja kosken jälkeen oikeaa reuonaa vedessä olevien kaatuneiden puiden oikealta puolelta.
Tästä on noin kaksi kilometriä matkaa Kornin sillalle. Virtaus on sillan kohdalla voimakas eikä sillasta mahdu keväällä alitse (!!!!). Tilanne on syytä aina tarkistaa. Rantautuminen on tehtävä hyvissä ajoin — oikeaa rantaa suositellaan. Seuraa viiden kilometrin pituinen osuus — alkuun sekametsätyyppisessä maisemassa ja jatkoon polveillen suomaisemassa. Rautatie alitetaan toisen kerran. Haapakosken tehdasalueelle on matkaa jäljellä pari kilometriä. Laholinnansuon jälkeen saavutaan tehdasalueelle. Yhden päivän retken voi päättää tähän. Sopiva rantautumispaikka on ennen siltaa oikealla tien vieressä.
Jos matkaa jatketaan on silti rantauduttava ennen maantiesiltaa. Kanootit kantoon, sillasta yli ja teollisuusalueen ohi vasenta kautta teitä pitkin. Kantomatkaa kertyy pari sataa metriä. Tehtaan yläpuolella on patoallas, josta vesi syöksyy alas kahta reittiä. Patoaltaaseen ja nielujen lähelle ei kanootilla ole syytä mennä – siksi rantautuminen ennen maantiesiltaa.
Haapakoski on syntynyt v.1842 toimintansa aloittaneen rautaruukin ympärille. Nykyinen Haapakosken Tehdas Oy on perustettu vuonna 1905.
Lyhyen jokiosuuden jälkeen saavutaan Haapajärvelle, jonka rannoilta tai saarista voi yöpaikan etsiä.
HAAPAJÄRVI – SAVIJOKI – KUTUJOKI – KOSKELO
Haapajärvi on viisi kilometriä pitkä kaakkois-luoteissuuntainen järvi, josta matka jatkuu Savijokea pitkin Savijärvelle. Ennen järveä on rantauduttava ennen virtapaikkaa oikealle rannalle. Korkealla vedellä kosken jälkeisen sillan alta ei mahdu (vaara!) ja vähällä vedellä koski ja sillan alus pohjapatonsa vuoksi muuttuvat retkikalustolla laskukelvottomiksi.
Savijärven jälkeen tullaan Kutujoelle. Alitetaan uusi Pieksämäki – Suonenjoki-tie ja pian sen jälkeen vanha tie. Heti sen jälkeen on I-luokan koski.
Matka jatkuu Kutujärven ja kapeikkojen kautta Koskeloon valtatie 9:n varteen, johon kahden päivän retken voi päättää. Jos melontaa jatketaan tullaan Koskelovedelle ja Rautalammin reitille.
KALASTUS
Reitillä on tavanomainen sisävesien kalakanta: haukea, ahventa ja särkikaloja. Kalastusvälineiksi sopivat lyhytvapainen mato-onki ja kevyt virveli, uistimiksi lipat ja kevyet lusikat. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu on suoritettava jos kalastaa muutoin kuin onkimimalla tai pilkkimällä.
KANOOTTIEN JA VARUSTEIDEN VUOKRAUS JA KULJETUSPALVELUT
Pieksämäen Kanoottiseura ry.
Melamestari, puhelin 040 503 8324
Kuvat ja teksti
Copyright © Juhani Keinonen 1982 – 2010